Jotain peruuttamatonta

Hau-Hei!

Tänään aamu alko ihan hassusti (taas). Emäntä heräs loma-aamuksi tosi aikaisin, joten meidän aamulenkkikin oli sitten loma-aamulenkiksi aikainen. Sen jälkeen mut jätettiin ihan yksin kotiin ja Bea vietiin pois. Jonkun ajan päästä ihmeiset tuli takasin – ilman Beaa. Ihmeiset oli unohtanu sen johonkin! Kuvittele, vaikka Bea onkin kirppu ja painaa n. 12 kg, ei sitä voi noin vaan unohtaa mihinkään!

No mutta Emännällä oli joku kiva kassi (joka haisi eläintarvikekaupalta, joten mä olin 99,9% varma et saan jotain hyvää syötävää). Bea unohtu saman tien. Mutta se 0,1% todennäkösyys toteutu ja sieltä kassista paljastu ihan tavallinen nahkapanta. Tylsää. Emäntä kuitenkin puhu, ettei se voi uskoa, että meillä on useampi panta karvakorvaparia kohti, mutta ei yhtä ainutta ihan tavallista solkipantaa. Juuri kun sitä oltaisiin tarvittu.

Mutta sitten Bea tuotiin kotiin. Tai siltä se ainakin näytti. Mutta se ei käyttäytyny yhtään normaalisti (=nukku vaan), haisi ihan hassulta ja sillä oli ihmeellinen tötterökin päässä. Emäntä pisti sen nukkumaan petiinsä ja vielä peitonkin päälle. Eikä sitä kuulemma saanut häiritä eli haistelu kiellettiin.

Sitten mä kysyin, että Emäntä hei, mikä sillä Bealla oikein on. Emäntä anto mun vähän haistaa ja mä haistelin sen niskaa ja selkää, sinne oli kuulemma joku lääke laitettu. Sitten mä huomasin haavan sen masussa! Yritin vähän putsata sitä, kun Bea ei ite pystyny eikä jaksanu, mutta Emäntä kielsi. Aatelkaa, ihmeiset kuvittelee tietävänsä, miten haavoja hoidetaan! Ei saa kuulemma nuolla, ei sitten yhtään. Mutta sitten Emäntä sanoi, että Bea oli tänään tosi mukavalla eläinlääkäritädillä steriloitavana. Koska mulla ei ollut mitään käsitystä sanasta sterilointi, pyysin Emäntää selittämään. Se sano, että se on sellainen toimenpide, mikä aiheuttaa sen, että mä ja Bea voidaan leikkiä aina ilman, että Bealla on vaaraa tulla äidiks. Ja sekös mulle passaa! Siihen perään Emäntä vielä sano, että nyt sitä pitää hoitaa ja rakastaa.

Niimpä mä asetuin sen viereen ja katoin Emäntää huolestuneena, mutta tosiasiassa mä vartioin Beaa siltä varalta, että tulee mörkö, joka vie strepiliskutiaatimuksen (ei sitä vaikeeta sanaa ny enää voi muistaa!) pois.

Hoivakoira,
Rolle